Teukka Salama

Teukka Salama on tälleen kiekkoilevasta perheestä johtuen saanut kutsuma nimensä yhden parhaista jääkiekkoilijan mukaan eli Teemu Selänteen mukaan.

Teukka Salama on mies joka kulkee omia polkujaan. Tämä seikkailee ympäri alakertaa ja aina saadaan etsiä missä Teukka luuraa.

Toistaiseksi olemme kuitenkin löytäneet herran lempipiilopaikastaan:

Lempipiilopaikka on lelukori. Sinne Teukka sitten nukahtaa...

Teukka Salama ja tiukka katse tulevaisuuteen...

Tästä herrasta ei ole ollut epäilystäkään mikä tämä on.

 Tämä on selkeä brabbari.

Suloinen ja vilkas oma itsensä. Äippä Nuubi  on koko ajan kovassa etsinnässä. Teukka viihtyy vieläkin eniten tissillä. Maitoa kuluisi päivässä paljon...

Seisotakuvia yritettiin ottaa, mutta tämä on sen verran vilkasliikkeinen kaveri, 

että ei meinannut pöytä riittää.

Eikä kuvaajalla taidot.

Mutta komialta näyttää tämäkin. Ei ole himpulat rimpulat tämän pojan tassut. Hieman on tainnut karhunverta päästä tämän pentueen joukkoon 😉

On nimittäin sellaiset tolpat nuo jalat jokaisella että ei tuuli heittele.

Oikeasti taitavat olla hienon isänsä peruja.

Ruubenilla ei silläkään ole ihan kepoinen luusto.

Ja niin täytyy ollakkin Hyvä tanakka pieni ratsu on griffoni!

Juti tai Iivo ...

Olemme aina toivoneet, että perheet ilmoittavat pennun ja perheen kohdatessa miksi pentua ruvetaan uudessa kotona kutsumaan.

Jutin oma perhe kävi katsomassa Jutia viime viikonloppuna ja heille nimi oli selvä. Eihän se voi olla mitään muuta kuin maailman paras Olympia kultamitalistin mukaan nimetty Iivo.

Ei ollenkaan huono valinta Iivolla on sydän täynnä kultaa ❤

Lellipentu hurmasi perheensä ihan täysin enkä ihmettele yhtään. Tämä ei ole muuta kuin ihana...

Iivo on komia jässikkä

Kun tämä mies tulee syliin, niin hän antautuu täysin rakastettavaksi. 

Ja tältä mieheltä saa miljoona suukkoa.

Paitsi meidän poika väittää, että tämä huijaa: - Iivo nuolaisee ensin leuasta ja kun Ihminen laskee päätään, niin ketku puraisee nenästä 😃

Siis perinteinen nenätemppu ja ihan itse keksitty. 

Fiksu poika!

Vaikuttaa kuvissa hyvin rauhalliselta. Mutta ne huijaa ne kuvat...

Tämä herra keräsi voimia 4 viikkoa syömällä tissimaitoa ja makaamalla selällään.

Nyt mennään eikä meinata...

Tassut tällä on kuin karhulla. 

Tätä poikaa ei tuulet pohjanmaalla heittele...

Ja toinen osaa olla ihan syötävän ihana ja söpö ❤

Aluksi epäilimme tätä karkeaksi, mutta ei tämä kyllä siltä näytä...

Hulivili!

Sunnuntaina otettiin miehistä kuvia. Tai ainakin yritettiin...

Seisomiskuvat eivät menneet niinkuin Stömsössä...

Hulivili ihanuus ❤ äidin rakkaus. Tämän kun ottaa syliin, niin tuntuu että sydän pakahtuu ❤

Välillä juostaan kovasti ja riehutaan menemään. Syödään äippä Nuubin tissitä huikat ja sitten otetaan ja purraan äippää jalasta. Juostaan vähän ja sitten istahdetaan ja nukahdetaan välillä istualleen.

Olemme tähän asti pitäneet Huliviliä karkeana poikana, mutta nyt epäilyttää... Kasvaako se parta sittenkään vai kuinka käy?

Hulivili on kaunis poika ❤

Hulivili leikkii veljensä Jutin (Iivo nykyisin) kanssa...

Pojat on poikia 

Kohta 4 viikkoa on kulunut siitä kun saimme nämä kaverit iloksemme. Ihania äijiä jokainen. Nyt alkaa paljastua vähän enemmän luonteenpiirteitä, mutta vielä nämä ovat olleet petollisen rauhallisia. Jännityksellä odotamme mitä kaikkea meitä vielä odottaa seuraavat viikot... Painoltaan Pojat ovat kaikki 100 gramman sisällä, joten hirveitä kokoeroja ei ole.

Nyt ollaan jo noustu jaloilleen, leikitään taisteluleikkejä kavereiden kanssa. Roikutaan äidin parrassa. Purraan kaveria hännästä. Ihanat pienet naskalit ovat ilmestyneet. Voi myös äitiNuubi raukkaa, kun tuo ruoka ei oikein vielä maistu, joten pojat tykkäävät edelleen maitobaarin antimista. Välillä tarjoilu loppuu lyhyeen, kun joku vahingossa (tai tahalleen kuka sen tietää) puraisee tissistä.

Matokuurit ovat yök! Mutta pakkohan niitä on antaa ja tänään oli taas se päivä. Siksi jotku pojista voivat olla hieman naama likaisena. Palkkioksi tästä pojat saivat jokainen sen omansa hiiren, joka lähtee sitten sinne kotiinkotiin mukaan. Nämä hiiret ovat olleet tärkeitä turvantuojia jokaiselle kasvatillemme ja kulkevat monta vuotta elämässä mukana.

Suukkoja näiltä pojilta saa edelleen. Niitä maailman parhaita suukkoja nenälle, joskus hampaiden kanssa joskus ilman. Ja pojista on ihana nukahtaa syliin lämpimään.

Rottakoira Teukka Salama leikki pitkän tovin uudella lelullaan.

Sitten alkoi uni painaa jo silmää ja Teukka Salama rupesi päikkäreille.

Hulivilillä oli oma Hiiri mitä vetää hännästä.
Voi että minä tykkään tämän kaverin profiilista.

Hulivili ja Hiiri

Leikin jälkeen Hulivililläkin uni alkoi painaa silmää.

Juti sai myös oman hiiren, mutta kun tuon sorsan ja tiikerin kanssa oli niin hyvä kölliä.

Juti ottaa elämän rennosti, mutta välillä käydään vähän kiusaamassa kavereitakin.

POJAT 3 VIIKKOA LISÄÄ KUVIA

Kolme viikkoa sitten nämä kaverukset näkivät päivänvalon. Melkein kolme viikkoa jätkät ovat kasvattaneet luustoa ja masua mammanmaidolla. Nyt alkaa olla sitten pikkuhiljaa aika lähteä jo liikkeelle, Kuinkahan vilkkaita näistä kavereista tulee 😊

Kuvat tältä päivältä kolme kuvista on kenneltytön 8v ottamia kuvia. Ei ollenkaan huonoja 😉

Juti isäntä ihan ite 

Juti ja Teukka Salama 

taustalla näkyy mammaNuubi tarkkailemassa pentujaan.

Ihana Hulivili söpöilee 

Hulivili on ihana kakara 

KUVIA POJISTA

Pojat ovat kasvaneet kovaa vauhtia. Jokainen pitää huolen siitä että maitonbaarissa tulee käytyä säännöllisesti. Ihanat vatsat sitten pullottavatkin pinkeinä. 

Osittain porukka nostaa jo itseään jo vähän ylös ryömintäasennosta ja etupää alkaa jo nousta istuma-asentoon ja siitä pikkuhiljaa liikkeelleekin aletaan jo havittelemaan. Tähän asti sitä ollaan menty vauhdikkaasti vatsa petiä viistäen ryömimällä :)

Ihania ovat pennuista jokainen ja karvanlaatuja arvaillaan taas kerran. Yhdestä ainakin jo epäillään että karkea on ja yhdestä taas että varmaankin sileä, mutta yksi rupesi tänään arveluttamaan. Mutta tämä antaa odotuttaa vielä itseään. Kaikkien karvanlaadut ovat kyllä selvinneet ajankanssa, mutta inhottavan kutkuttavaa odottamista niille perheille, jotka haaveilevat juuri sitä tiettyä poikaa ja elättelee toivoa että se karvanlaatu olisi juuri sellainen, mitä he toivovat.

Pennuista on ollut kyselijöitä, mutta kaikkia ei olla vielä luvattu ennenkuin tiedämme miltä se karva näyttää ja onko perhe pennulle sopiva,

Mutta ne odotetut kuvat:

Oli muuten vaikea kuvata mustia pentuja sisällä... Tässä on yksi talvipentujen hankaluuksista. Voi kun voitais kuvata pentuja ulkona... Mutta meillä on pakkasta reilusti toistakymmentä ja luntakin yli metrin verran eli reilusti...

Hulivili rakas vilkas pentu, joka aukaisi ensimmäisenä silmät...

nousi ensimmäisenä istumaan

ja taitaa olla se jota ensimmäisenä veikataan karkeaksi, mutta varmaksi ei osata vielä sanoa.

Teukka Salama hassu persoona.

 Kun herää ja kuulee ihmisen äänen, niin heti lähdetään ryömimään kohti ja katsomaan lähempää, kuka sieltä tuli.

 Ja sitten vähän maistellaankin kuka se oli.

Topakasti yrittää hakeutua istumaan ja kovasti olisi mieli jo liikenteeseen. 

Ihanalla jämerällä luustolla varustettu äijä ❤

Juti sydäntenmurskaaja, Katso nuita tassuja...

Jutikin istuu jo, mutta mieluiten makaa (selällään)

Jutista on myös kaikkein ihanin nukahtaa kasvattiäidin kaulakuopalle ❤

Lellipentu, jolta saa miljoona miljoona suukkoa jo nyt.

Meillä vietetään paljon aikaa pentulaatikon äärellä ja käsitellään pentuja. Tottakai pennut ja emo saavat myös oman rauhansa olla ja nukkua. Mutta edelleen nukumme pentuhuoneessa, jos meitä vaikka tarvittaisiin.

Päivällä tämä on lapsillekin se hyvä rauhallinen paikka mihin vetäytyä vähäksi aikaa rauhoittumaan koulun jälkeen. Pennut ovat tainneet kuulla jo monta tarinaa ja monta juttua. Jos ei muuta niin sen kuinka paljon niitä rakastetaan ❤❤❤